Puolalaisen ruoan valmistus sujui lopulta aika mainiosti, pirogitaikinan valmistukseen meni aika kauan aikaa, ja täytteen valmistus oli tuskallista, mutta lopulta se kuitenkin onnistui. Ulkonäkö alkoi pikkuhiljaa valmistusprosessin aikana parantua. Ruokaa tuli ihan sopivasti neljälle henkilölle ja jälkkäriksi syötiin mansikkarahkaa, jonka ohjeen löysin kotikokki.fi:stä.

Raaka-aineet

1 rkl vaniljasokeria

1/2 dl sokeria

3/4 l mansikoita

250 g MAITORAHKAA

2 dl kuohukermaa

Ohjeet

Jälkiruoat ja herkut - 4 annosta

Sekoita ja sotke ainekset keskenään. Sokerimäärää voi lisätä tai vähentää mm. sen mukaan, onko mansikoissa sokeria. Mielestäni rahka on parhaimmilaan, jos siihen jää rikas rahkan maku eli siitä tule ihan liian makeaa. Mutta tekee jokainen oman makunsa mukaan.

Mansikoita saa toki myös annostella rahkaan mielivaltaisen määrän. Mansikat voivat olla tuoreitakin, mutta vielä aavistuksen verran jäiset pakastemansikat sopivat kyllä melkein parhaiten!

 

 

Kävin sitten Puolassa ja kirjoittelen siitä pian lisää, tässä vähän esimakua,

Löysin osoitteesta  http://www.foodsun.com/fi/1920.html hyvän pierogi-reseptin, jota ajattelin kokeilla tänään. Sivusto ilmeisesti käyttää google translatoria kääntämään vieraita kieliä, mutta onhan tuo nyt ihan luettavissa, heh.

Lainaus:

” Taikina:

2 kupillista jauhoja
¾ kuppi lämmintä vettä
1 muna
1 ruokalusikallinen kasviöljyä
½ tl suolaa

Täyte:

1 14.5 OZ voi hapankaalin
3 silavaviipaletta
¼ kuppi kuutioiksi sipulit
2 rkl voita

Ohjeet:

Coat tyhjä kulho ruoanlaitto spray. Lisää vesi, muna, ja kasviöljyä, ja sekoitetaan. Sekoita jauhot ja suola, kunnes teet taikinan. Ota taikina pois kulhoon ja vaivaa se pöydälle päällystetty jauhoja, kunnes se on sileä eikä liian tahmeaa. Roll taikina palloksi, antaa se muovikelmu, ja anna sen olla 30 pöytäkirja.

Vaikka taikina on istunnon, Valmista täyte. Leikkaa pekoni pieniksi neliöitä ja laita keskisuurten koko. Keski-miedolla lämmöllä, kokki pekonia kunnes vaaleanruskea. Lisää sipulit ja voita. Kun voi sulaa, valua hapankaali ja lisätä sen yleiseurooppalaisen. Sekoita hapankaalin huolellisesti pieni haarukka. Vähennä lämpöä alhainen ja kattaa koko. Anna hapankaalin istua 20 pöytäkirja, sekoittaen.

Nyt kun taikina ja täyte on valmis, on aika tehdä pierogi. Ota iso pala taikinaa ja, kanssa kaulin, litistää se pöydälle päällystetty jauhoja. Leikkaa pieni, pyöreä taikinapalaa käyttää cookie cutter. Kanssa tl, kaivaa pienen määrän hapankaali täyte ja laita se keskelle taikinan. Sulje taikina noin täyttö-ja hyppysellinen kiinni käyttäen sormilla ja pieni haarukka. Toistamalla pitäisi tuottaa noin 20 piergoi.

Kun potti kiehuvaa vettä, Lisää pierogi, viisi kerrallaan. Anna heille keitetään 2-3 minuuttia tai kunnes ne kellua. Sitten, Paista pierogi pannulla voissa ja lisää suosikki keveiden. Ne ovat nyt valmiita syömään.

”

Aika hauskaa googlesuomea, varmaan 5-10 vuoden kuluessa sitä voi jo lukea huomaamatta, kun aluksi luulin reseptinkin olevan suomalaiselta sivustola ja vasta tarkemman lukemisen jälkeen paljastui ettei se ollutkaan. Mutta kokeilen siis reseptiä tänään ja postailen Puolalalaisesta ruoasta myöhemmin tällä viikolla. Palataan asiaan sitten.

 

Noniin, pääsen viikonlopuksi matkustamaan pois täältä turkkilaisten pikaruokaloiden, aasialaisten nuudeliboxien ja alahintaan myytävien sushiaterioiden Berliinistä. Päätin lähteä junalla Varsovaan, vähän jännittää minkälaista ruokaa kaupungissa tarjotaan. Ainoat asiat mitä Puolan ruokakulttuurista tiedän, on että siellä syödään pirogeja, jotka ovat sellaisia taikinanyyttejä joissa on joko hapankaalia, perunaa, lihaa tai juustoa sisällä ja niitä syödään smetanan kanssa. Toinen asia mitä olen kuullut, että Puolassa grillaaminen on kova sana ja makkara on paikallista herkkua, ei siis pahalta kuulostava matka. Makkaraa, smetanaa ja keskiolutta, rehellistä ja miehekästä ruokaa. 

Lisäksi Deutsche Bahnin juna-ateriat kiinnostavat, ovatkohan ne VR:n tasoa, vai peräti ylittävät ne kulinaarisuudessaan, tarjoaako DB lihapiirakoita vai pitääkö tyytyä bratwurstiin? Elämä on täynnä yllätyksiä.

Tässä ei ole tullut viime aikoina paljon löydettyä mitään uutta, kävin eilen syömässä dönerin Schönleinstrassen aseman uloskäynnin kohdalla, maksoi 1,50 ja oli ihan hintansa väärti. Halvempaa ei kyllä tästä kaupungista löydä. Ei tullut ainakaan vatsa kipeäksi, joten voisi sitä kokeilla tänäänkin. Kastike oli ihan samaa kuin muuallakin, döneri oli saman kokoinen ja salaatti oli sitä samaa, parempaa se silti oli kuin suomalainen kebappi. Ihmettelen kyllä tätä hinnoittelua, kun joskus ruoka maksaa kolme euro, joskus puolet siitä. Eipä tuolla hinnalla kyllä kauheita palkkoja makseta.

Välillä sitä tulee mietittyä että mistä löytäisi oikeaa saksalaista ruokaa edullisesti, ainoa paikka minkä tiedän kaupungissa  on Tiergartenquelle. Kävin siellä kerran ja kyllä se ruoka vastasi sitä kuvaa mitä saksalaisesta ruoasta olen saanut. Ehkä voisin kokeilla myös Biergartenien valikoimaa, vaikka Praterissa. 

Mutta tosiaan ensi kerralla kirjoittelen Varsovan kokemuksista. Matka oli kyllä helppo järjestää kun täältä kulkee sinne suora juna, ja löysin  asunnon Wimdusta.hankittua. Se on siis nettisivu, joka listaa ihmisten vuokralla olevia asuntoja ja ihan vaan huoneita. Näyttää ainakin Saksassa päin olevan valikoimaa. Katselin  asuntoja Varsovassa ja Hampurissa, jonne menen varmaan seuraavaksi. Kunhan nyt ei sitä kaikkein kalleinta Hampurilaista vuokra-asuntoa ota.

Hyviä matkoja vaan ja palataan kun pääsen seuraavan kerran Online, eli varmaankin maanantaina. Voisin sitten lisätä jotain valokuviakin Puolan reissulta, erilaisista ruoista ja kaupungista.

 

Tietenkin voisin kertoa hieman omista taustoistani ja siitä että miksi pidän tätä blogia. Ensinnäkin on niitä huonompiakin blogeja, ja toisaalta tulee syötyä sen verran paljon ulkona, että kokemusta on kertynyt. Tulevaisuudessa ajattelin lisätät tänne kuviakin, ja ehkä ihan oikeita arvosteluita, vaikka eihän se ruoka mitenkään muuten kuin hinnan osalta vaihtele, sama se on minne menee. Niin että katsotaan mihin suuntaan tämä päiväkirja kehittyy, en aseta minkäänlaista punaista lankaa tälle enemmän mielenliikettä kuin proosaa siis. Ensi kerralla voisin kirjoittaa vähän enemmän Berliinissä asumisesta tai matkustelusta ylipäätänsä.

Heippa, ajattelin kirjoitella tänne kuulumisia ruokatauolta, onhan sitä hölmömmistäkin asioista kirjoitettu. Olen Berliinissä vuoden verran asunut ja täällä harhailen ilmansuurempia suunnitelmia ja kun aikaa kerran on, miksi en käyttäisi sitä tähän blogin kirjoittamiseen.Saa lukea omalla vastuulla.

Tänään käytiin syömässä paikallisessa pikaruokaravintolassa turkkilaisia pöperöitä, eli siis halpaa ja hyvää. Kaksi euroa ja kolmekymmentä kustansi, joka on paikalliseenkin hintatasoon nähden todella edullista. Kuppila sijaitsee aivan Ohlauer Strassen päässä Görlitzer parkin vieressä. Turkkilainen lihanleikkaaja oli mukavan oloinen, ja ilmeisesti ovet ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa. Siellä tulee varmasti käytyä uudelleenkin. Kuvailisin kastikkeiden koostumusta miellyttävän tulisiksi ja kanakin oli koostumukseltaan todella hyvää. Joissain muissa paikoissa käydessä saattaa tuntua kuin kumia söisi, tällä kertaa ei voi löytää mitään valitettavaa. Ruoka oli aika sipulista, mutta niinhän se aina on.

Berliiniläiset pikaruokapaikat ovat yleisesti ottaen laadukkaita, vaikka joskus näyttävätkin hieman hämäriltä. Suurin osa on paikallisen turkkilaisväestön ylläpitämiä, ja välillä tulee ihmeteltyä millaista elintasoa noin halvoilla hinnoilla saa edes ylläpidettyä, sillä kaupast ostettuna pelkät raaka-aineetkin maksavat helposti enemmän kuin halvimpien paikkojen kebapit. Halpaa ruokaa on tämä kaupunki pullollaan, edullisimpia ovat turkkilaispaikkojen lisäksi kiinalaiset nuudelipaikat, joista saa nuudeliboksin ostettua kahdella ja puolella eurolla. Ruoan lisäksi tietysti myös ruoka on edullista ja Berliiniä voikin pitää opiskelijan paratiisina, jossa saattaa pärjätä jopa suomalaisella opintotuella.